Valtuustokysymys
Kuluvana syksynä on Sastamalankin kouluissa otettu käyttöön monien toivoma, yhä laajempi kännykkäkielto. Kännykän käytön tunnistetut haitat liittyvät esimerkiksi keskittymiskyvyn vähenemiseen ja sosiaalisiin lieveilmiöihin. Lasten ja nuorten sosiaaliset kyvyt näyttävät myös selvästi heikentyneen.
Tämä on herättänyt nuorissa myös huolia. Kännyköiden pois ottaminen ei automaattisesti rakenna tai palauta puuttuvia sosiaalisia taitoja. Erityisesti välituntitilanteet huolettavat nuoria. On kysytty, miten käy nyt yksinäisille oppilaille, jotka ovat voineet kommunikoida edes nettiystäviensä kanssa. Kuka heistä huolehtii? Heistä ei tule haluttua seuraa vain siksi, että kännykät on otettu pois. Yksinäisyys tulee entistä paljaammin esiin.
Koulussa lapsi tai nuori voi olla ikätovereilleen näkymätön: se, jolle ei puhuta, jota ei kuunnella ja jota ei haluta seuraan. Tällainen yksinäisyys, ostrakismi, tarkoittaa jatkuvaa turvattomuutta ja voimakasta stressitilaa koulupäivien aikana. Ilmiöllä on negatiivinen yhteys koulun perustehtävien toteutumiseen, sillä turvattomuus ja sosiaalinen stressi heikentää suoraan oppimiskykyä. Yläkouluaika on erityisen riskialtista.
Ostrakismiin puuttuminen kysyy monipuolisia toimia. Kysymmekin, mitä Sastamalan kouluissa aiotaan tehdä, että nuorten yksinäisyys ei lisääntyisi entisestään kännykkäkiellon myötä, vaan se saataisiin lasku-uralle? Miten kouluissa hyödynnetään tutkimushankkeiden tietoa, kuten Right to Belong, School well tai School to belong-ohjelma, joka auttaa kouluyhteisöjä tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja tarjoaa työkaluja yksinäisyyteen puuttumiseen? Onko Sastamalan kouluilla omaa toimenpideohjelmaa yksinäisyyden torjumiseksi, ja jos ei, aiotaanko sellainen laatia?
Sivistysjohtajan vastaus valtuustokysymykseen
Kouluissa huomioitu jo etukäteen tarve reagoida mobiililaitesääntöjen mahdolliseen vaikutukseen osaan oppilaista. Välituntitoimintoja on entisestään tehostettu ja entisestään on lisätty yhteisöllistä sekä oppilaita
osallistavaa toimintaa.
Yksinäisyyden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja siihen reagointi on osa koulun kasvatuksen ammattilaisten jokapäiväistä perustoimintaa. Toimia suunnitellaan ja kohdennetaan myös osana yhteisöllistä ja yksilöllistä
opiskeluhuoltoa. Perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää yhteisöllisen työn toimintamallit ja rakenteet ennaltaehkäisylle ja puuttumiselle.
Alkusyksyn kokemuksen kouluilta näyttäisivät, että mobiililaitekiellon myötä sosiaalisuus ja vuorovaikutus oppilaiden kesken myös välitunneilla on päinvastoin lisääntynyt.
Avainasiana on monialaisen yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisessä hyvinvointityössä ovat päivittäin mukana opiskeluhuollon toimijat (kuraattorit, psykologit, koulunterveydenhoitajat, koululääkärit),
koulunuorisotyö ja eri yhteistyötahot (esim. seurakunnat).
Sastamalassa on tästä pitkät perinteet (vrt. perhepalveluverkosto-toiminta vuodesta 2014, nyk. valtakunnallinen malli perhekeskus).
Sastamala on Pirkanmaan pilottikuntia Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä, jossa haetaan yhteisövaikuttavuutta tukevia toimintamalleja.
Verkostoiltapäivä 23.10.2025:
Mika Niemelä ITLAsta (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö), School Well –hankkeen esittely osana kouluun kiinnittymisen teemaa
Niemelä (FT) toimii vuorovaikutusvastaavana Strategisen tutkimusneuvoston (STN) rahoittamassa SchoolWell-tutkimuskonsortiossa. SchoolWell kehittää tutkimukseen
perustuvia ratkaisuja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen osana koulunkäyntiä.
Sastamalan opiskeluhuollon ohjausryhmä on linjannut koulu- ja oppilaskohtaisiksi tavoitteiksi yhteisöllisyyttä tukevien toimintatapojen vahvistamisen sekä tiedolla johtamisen mallien kehittämisen.
Sastamalan kaupunki valmistelee parhaillaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa:
Painopiste: ”Lapsi ja nuori voi hyvin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa” sekä mielen hyvinvoinnin tukeminen”
Erillistä yksinäisyyden ehkäisyn toimenpideohjelmaa ei nähdä tarpeellisena, vaan yksinäisyyden ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka ulottuu koulun lisäksi myös vapaa-ajan
ympäristöihin.